Suunnattomiin saleihin, hohdokkaisiin, veren tahrimiin.
Virtsan lemu täyttää ilman ja keuhkot.
Säälimättä linnut syövät ruumiin häpeilemättä.
Peittämättä haaskalinnun vaistoon.
Riemuiten suuresta saaliistaan.
Heikon on kaatanut sen oma heikkoutensa.
Ei vahva onnetonta pystyssä pidellytkään.
Ja miksi olisi? Tuhlannut voimiaan toivottomaan.
Vain vahvat selviytyvät, jos edes nekään.
Ison aulan vasemmalla seinustalla.
Korkea-arvoisesta herrasmiehestä irronnut jalka.
Otan maistin pilaantuneesta lihasta.
Maistan ja nielen...
Puhdas mätä täyttää ruumiini vihan liköörillä, voimalla!
Sieluni saa viimein mettä janoonsa.
Virtsan lemu täyttää ilman ja keuhkot.
Säälimättä linnut syövät ruumiin häpeilemättä.
Peittämättä haaskalinnun vaistoon.
Riemuiten suuresta saaliistaan.
Heikon on kaatanut sen oma heikkoutensa.
Ei vahva onnetonta pystyssä pidellytkään.
Ja miksi olisi? Tuhlannut voimiaan toivottomaan.
Vain vahvat selviytyvät, jos edes nekään.
Ison aulan vasemmalla seinustalla.
Korkea-arvoisesta herrasmiehestä irronnut jalka.
Otan maistin pilaantuneesta lihasta.
Maistan ja nielen...
Puhdas mätä täyttää ruumiini vihan liköörillä, voimalla!
Sieluni saa viimein mettä janoonsa.