Viime yönä mieleni keinui niin,
Että taulusi lensivät seiniltä alas.
Ne halveksuvat katseet, jotka niissä minua tuijottaa,
Eivät enää koskaan muistamaan sinusta saa,
Sillä pihalla ne nyt palaa,
Niin kuin sisälläni palaa.
Rakas, viime yönä mieleni keinui niin,
Että taulusi lensivät seiniltä alas.
Nuo kuvat joissa rakkautemme valhe minua muistuttaa,
Eivät enää koskaan muistamaan sinusta saa,
Sillä pihalla ne nyt palaa,
Niin kuin sisälläni palaa.
Huorat ne syntyy huhtikuussa,
Miksi makaan aina niiden vuoteissa?
Aurinko silmään paistaa taas,
Ja vakuutan
Että kevättä vihaan.
Tule tänne takaisin, niin naidaan vaan.
Naidaan niin kauan, ettei satu enää milloinkaan.
Minä olen orja, pelkään kipua, kuolemaa,
Jumalaa.
Vain sinä voit vapauttaa,
saada kaiken unohtumaan,
vaikken enää uskokaan että voisin
syliisi nukahtaa
Että taulusi lensivät seiniltä alas.
Ne halveksuvat katseet, jotka niissä minua tuijottaa,
Eivät enää koskaan muistamaan sinusta saa,
Sillä pihalla ne nyt palaa,
Niin kuin sisälläni palaa.
Rakas, viime yönä mieleni keinui niin,
Että taulusi lensivät seiniltä alas.
Nuo kuvat joissa rakkautemme valhe minua muistuttaa,
Eivät enää koskaan muistamaan sinusta saa,
Sillä pihalla ne nyt palaa,
Niin kuin sisälläni palaa.
Huorat ne syntyy huhtikuussa,
Miksi makaan aina niiden vuoteissa?
Aurinko silmään paistaa taas,
Ja vakuutan
Että kevättä vihaan.
Tule tänne takaisin, niin naidaan vaan.
Naidaan niin kauan, ettei satu enää milloinkaan.
Minä olen orja, pelkään kipua, kuolemaa,
Jumalaa.
Vain sinä voit vapauttaa,
saada kaiken unohtumaan,
vaikken enää uskokaan että voisin
syliisi nukahtaa