Ruoka, lepo ja liikunta on kolmiyhteys kondikseen, mut kiireen keskel niiden etee joutuu ponnistelee.
Tietoo tulvii, tarpeeks lueskeltu. Mut en niele mitää puremat, tai valmiiks pureskeltuu.
Oma keho kertoo, teen omil ruuil testit. Parasta mulle on syödä mitä vaan monipuolisesti.
Tottakai, yhtä testaamist vuosii. Nyt huono omatunto ostaes valmisruokii.
Ruoanlaitto muka hankalaa, kiire on ankara kaveri, ja siks nopee vaa jotain tankataan.
Kouluruokaa opin arvostaa vast vanhemmiten, ku koitin himassa valmistaa samoi safkoi ite.
Isoimmat pahat koitan päältä ainaki välttää vaa, pikaruoan jälkee kerran farttaat ja on nälkä taas.
Pullamössöt pois ja tuoreet raaka-aineet kehään, luomuu ja kotimaista, safkaa joka lähel tehään.
Kyse on tottumuksist, ainakin keskityn siihen mitä suuhun menee, toimii ilmeisesti kyl.
Pelkkä protsku ei näy hihassa, vasta liikunta tekee lihasta lihasta.
Olo hyvä tai paha, sen määrää täällä maha. Aha, se pysyy tyytyväisen tällä taval.
Vedän vaa mitä tarvii, en sotke kaikkee sekaan. Mies on ku veistos, joka ruoasta rakennetaan.
Jotta voi hyvin runko, mun täytyy syödä kunnol. Alotan päivän puurol, maidolla sen alas huuhdon.
Vihreetä teetä saan kans kiittää hyvästä olosta, lisäks viel vitamiinei ja omega-kolmosta.
Mut ku silmä välttää, ne mässää sua usuttaa. Muual nähään nälkää, tääl pikaruokaan hukutaan.
TV-mainokset sitä enemmän tuputtaa, vaik sisään pitäs ottaa vaan sen verran ku kuluttaa.
Ne haluu tehä meist mahollisimman ahneit, arominvahventeil, et syödään enemmän ku tarpeeks.
Otin selvää koodeist, mikä niiden merkitys ja vältän kaikkee missä lukee E621.
Tai E951, kammottavaa miten se on ylipäätään saatu hyväksytyks.
En haluu enempää lisäaineit mun suoniin. Ei enää valmisruokii, ei energiajuomii.
Haluisin sellast, mikä lähi-tilalta saapuu, ja yritän keskittyä määrän sijasta laatuun.
Järki mukana, liika vauhkoilu menee puihin. Syön hyvin ja annan sen takertuu mun kylkiluihin.
Olo hyvä tai paha, sen määrää täällä maha. Aha, se pysyy tyytyväisen tällä taval.
Vedän vaa mitä tarvii, en sotke kaikkee sekaan. Mies on ku veistos, joka ruoasta rakennetaan.
Eri ratkaisuja, sohvassa paisuu vaa. Ensin sut lihotetaa, ja sit käsketään laihduttaa.
Vaihdatko aineita vaa aineenvaihduntaa? Mässäilemäl ei oo onnistunu ainutkaa.
Miljoonabisneksil valaa uskoo ihmeisiin, ennen ja jälkeen, mörsseistä misseiksi.
Rakennusaineet kuntoo, nii saat tehoo niist. Mun kehoni on temppeli, ja laitan sen remonttiin.
Liikaa mitä vaan, näkyy mahana tai tarakkana. Mä oon mitä syön, joten täytyy olla tarkkana.
Luen tuoteselosteet, se ei oo k**malista. Enkä usko, et geenimuunneltu safka on turvallista.
Mikrol ei voi paistaa, enkä haluu olla laiska. Paisti uuniin ja mielellään vaa kotimaista.
Näin potra poika must kasvoi, vähä liikaa ohrapirtelöö, mut vältän trans-rasvoi.
Olo hyvä tai paha, sen määrää täällä maha. Aha, se pysyy tyytyväisen tällä taval.
Vedän vaa mitä tarvii, en sotke kaikkee sekaan. Mies on ku veistos, joka ruoasta rakennetaan.
Tietoo tulvii, tarpeeks lueskeltu. Mut en niele mitää puremat, tai valmiiks pureskeltuu.
Oma keho kertoo, teen omil ruuil testit. Parasta mulle on syödä mitä vaan monipuolisesti.
Tottakai, yhtä testaamist vuosii. Nyt huono omatunto ostaes valmisruokii.
Ruoanlaitto muka hankalaa, kiire on ankara kaveri, ja siks nopee vaa jotain tankataan.
Kouluruokaa opin arvostaa vast vanhemmiten, ku koitin himassa valmistaa samoi safkoi ite.
Isoimmat pahat koitan päältä ainaki välttää vaa, pikaruoan jälkee kerran farttaat ja on nälkä taas.
Pullamössöt pois ja tuoreet raaka-aineet kehään, luomuu ja kotimaista, safkaa joka lähel tehään.
Kyse on tottumuksist, ainakin keskityn siihen mitä suuhun menee, toimii ilmeisesti kyl.
Pelkkä protsku ei näy hihassa, vasta liikunta tekee lihasta lihasta.
Olo hyvä tai paha, sen määrää täällä maha. Aha, se pysyy tyytyväisen tällä taval.
Vedän vaa mitä tarvii, en sotke kaikkee sekaan. Mies on ku veistos, joka ruoasta rakennetaan.
Jotta voi hyvin runko, mun täytyy syödä kunnol. Alotan päivän puurol, maidolla sen alas huuhdon.
Vihreetä teetä saan kans kiittää hyvästä olosta, lisäks viel vitamiinei ja omega-kolmosta.
Mut ku silmä välttää, ne mässää sua usuttaa. Muual nähään nälkää, tääl pikaruokaan hukutaan.
TV-mainokset sitä enemmän tuputtaa, vaik sisään pitäs ottaa vaan sen verran ku kuluttaa.
Ne haluu tehä meist mahollisimman ahneit, arominvahventeil, et syödään enemmän ku tarpeeks.
Otin selvää koodeist, mikä niiden merkitys ja vältän kaikkee missä lukee E621.
Tai E951, kammottavaa miten se on ylipäätään saatu hyväksytyks.
En haluu enempää lisäaineit mun suoniin. Ei enää valmisruokii, ei energiajuomii.
Haluisin sellast, mikä lähi-tilalta saapuu, ja yritän keskittyä määrän sijasta laatuun.
Järki mukana, liika vauhkoilu menee puihin. Syön hyvin ja annan sen takertuu mun kylkiluihin.
Olo hyvä tai paha, sen määrää täällä maha. Aha, se pysyy tyytyväisen tällä taval.
Vedän vaa mitä tarvii, en sotke kaikkee sekaan. Mies on ku veistos, joka ruoasta rakennetaan.
Eri ratkaisuja, sohvassa paisuu vaa. Ensin sut lihotetaa, ja sit käsketään laihduttaa.
Vaihdatko aineita vaa aineenvaihduntaa? Mässäilemäl ei oo onnistunu ainutkaa.
Miljoonabisneksil valaa uskoo ihmeisiin, ennen ja jälkeen, mörsseistä misseiksi.
Rakennusaineet kuntoo, nii saat tehoo niist. Mun kehoni on temppeli, ja laitan sen remonttiin.
Liikaa mitä vaan, näkyy mahana tai tarakkana. Mä oon mitä syön, joten täytyy olla tarkkana.
Luen tuoteselosteet, se ei oo k**malista. Enkä usko, et geenimuunneltu safka on turvallista.
Mikrol ei voi paistaa, enkä haluu olla laiska. Paisti uuniin ja mielellään vaa kotimaista.
Näin potra poika must kasvoi, vähä liikaa ohrapirtelöö, mut vältän trans-rasvoi.
Olo hyvä tai paha, sen määrää täällä maha. Aha, se pysyy tyytyväisen tällä taval.
Vedän vaa mitä tarvii, en sotke kaikkee sekaan. Mies on ku veistos, joka ruoasta rakennetaan.