No avaan kitarakotelon, nostan ainoon toivon osasen
ja hellästi kannan kohtalotoverini kaulaa.
"Päivää olen Timo." ohikulkijoille tokasen,
"Tiputa lantti hattuun nii tää jukeboxi laulaa."
Enkä välitä ees siitä jos annatte korvanne ku van Gogh,
nii k**artaen kiitän.
Ei mulla oo paljon muuta, mitä nyt mies voi vaatii,
särvintä leivälle ja katon pään päälle.
Kaikki tärkee repus, sanat keskenään sotii.
Ku sanon et kyl mul on kämppä, mut ei kotii.
Levyhylly täynnä ruokaa, mut olis oikee nälkä. Nyt tuntuu tältä, en paljoo vaadi elämältä.
Myssyssä plektroi, seas muutama penni. Siks tää asvalttiprinssi ku Hector, on tunnoton ku Jenni.
En osaa kadehtii enkä juuri vertaile, mut jos näät arvottoman ihmisen olet juuri sellainen.
Painaa rinnassa sydän katusoittajan, jonka tahdissa marssitaan.
Hakkaa rinnassa sydän katusoittajan, jonka rytmissä tanssitaan.
Tuntuu et monilla mun ympärillä on elämät kuosissa, on vaimo, farmari ja talo. Elän eri sfääreissä, eri valovuosissa.
Palo vie Taunoo, viinapiru vasta vieki. Muista eilisestä Pätkääkään, no Masa Niemi.
Oon valinnu tieni, mut en oo silti varma. Tää näköharha, varassa rintakarvan tai karman.
Vanha ja harmaa, Timo pitkä H. Pelurin ja pelkurin erottaa yks K.
En haluu itteeni syyttää sit lopuks, et katua tehtyä tai tekemättömyyttäni.
Suuret odotukset, mut voin kertoo must et mulla on kai kalenteri ilman painomusteit.
Ilman vuosia, kuukausia, päiviä tai tuntei. Sekunnissa kaikki muuttuu nollasta huntteihin.
Mut uskon et musta on itseni voittamaan, mul on kengät Virénilt ja sydän katusoittajalt.
Painaa rinnassa sydän katusoittajan, jonka tahdissa marssitaan.
Hakkaa rinnassa sydän katusoittajan, jonka rytmissä tanssitaan.
Jonka rytmissä tanssitaan...
Nyt seison katoksen alla, saaden palkkani vaivast. Mä valkkasin paikkani, mun palan taivast.
Ja annan palan kakkuu, jos heität lantin hattuun. Tai mikä sydämellä painaa tai sattuu.
Mä pidän sanasta kiinni, liimattu syliini. Sammakko taskus ja kitarassa asuu hiiri.
Lompakossa koi, silti lauluni soi. Ja kaiken minkä voin mä laitan siihen kiinni.
Vaik julkisuus on yks hallusinogeeni, ja mul on maine ja tää aine vaikuttaa itseeni.
Syvä aistimus jonka todeksi luulen, koht uskon kaiken joka näytetään ja jonka kuulen.
Ja joka puolel kaikki vaihtuu elämässä siks nojaan sanan sijaan seinään.
Jalat puutuu, ku mähän oon seissy koko ajan vaan tässä vaihtaen tarinani leipään, en muutu.
Painaa rinnassa sydän katusoittajan, jonka tahdissa marssitaan.
Hakkaa rinnassa sydän katusoittajan, jonka rytmissä tanssitaan.
Jonka rytmissä tanssitaan. Jonka rytmissä tanssitaan...
ja hellästi kannan kohtalotoverini kaulaa.
"Päivää olen Timo." ohikulkijoille tokasen,
"Tiputa lantti hattuun nii tää jukeboxi laulaa."
Enkä välitä ees siitä jos annatte korvanne ku van Gogh,
nii k**artaen kiitän.
Ei mulla oo paljon muuta, mitä nyt mies voi vaatii,
särvintä leivälle ja katon pään päälle.
Kaikki tärkee repus, sanat keskenään sotii.
Ku sanon et kyl mul on kämppä, mut ei kotii.
Levyhylly täynnä ruokaa, mut olis oikee nälkä. Nyt tuntuu tältä, en paljoo vaadi elämältä.
Myssyssä plektroi, seas muutama penni. Siks tää asvalttiprinssi ku Hector, on tunnoton ku Jenni.
En osaa kadehtii enkä juuri vertaile, mut jos näät arvottoman ihmisen olet juuri sellainen.
Painaa rinnassa sydän katusoittajan, jonka tahdissa marssitaan.
Hakkaa rinnassa sydän katusoittajan, jonka rytmissä tanssitaan.
Tuntuu et monilla mun ympärillä on elämät kuosissa, on vaimo, farmari ja talo. Elän eri sfääreissä, eri valovuosissa.
Palo vie Taunoo, viinapiru vasta vieki. Muista eilisestä Pätkääkään, no Masa Niemi.
Oon valinnu tieni, mut en oo silti varma. Tää näköharha, varassa rintakarvan tai karman.
Vanha ja harmaa, Timo pitkä H. Pelurin ja pelkurin erottaa yks K.
En haluu itteeni syyttää sit lopuks, et katua tehtyä tai tekemättömyyttäni.
Suuret odotukset, mut voin kertoo must et mulla on kai kalenteri ilman painomusteit.
Ilman vuosia, kuukausia, päiviä tai tuntei. Sekunnissa kaikki muuttuu nollasta huntteihin.
Mut uskon et musta on itseni voittamaan, mul on kengät Virénilt ja sydän katusoittajalt.
Painaa rinnassa sydän katusoittajan, jonka tahdissa marssitaan.
Hakkaa rinnassa sydän katusoittajan, jonka rytmissä tanssitaan.
Jonka rytmissä tanssitaan...
Nyt seison katoksen alla, saaden palkkani vaivast. Mä valkkasin paikkani, mun palan taivast.
Ja annan palan kakkuu, jos heität lantin hattuun. Tai mikä sydämellä painaa tai sattuu.
Mä pidän sanasta kiinni, liimattu syliini. Sammakko taskus ja kitarassa asuu hiiri.
Lompakossa koi, silti lauluni soi. Ja kaiken minkä voin mä laitan siihen kiinni.
Vaik julkisuus on yks hallusinogeeni, ja mul on maine ja tää aine vaikuttaa itseeni.
Syvä aistimus jonka todeksi luulen, koht uskon kaiken joka näytetään ja jonka kuulen.
Ja joka puolel kaikki vaihtuu elämässä siks nojaan sanan sijaan seinään.
Jalat puutuu, ku mähän oon seissy koko ajan vaan tässä vaihtaen tarinani leipään, en muutu.
Painaa rinnassa sydän katusoittajan, jonka tahdissa marssitaan.
Hakkaa rinnassa sydän katusoittajan, jonka rytmissä tanssitaan.
Jonka rytmissä tanssitaan. Jonka rytmissä tanssitaan...