Kun Sinfonia Ingeborg oli monen muun muassa revitty
Kappaleiksi siinä pankin edustalla, niin minut - Tai siis
Sen, mitä minusta paikalla oli, eli pään - sujautti
Poveensa joku frakkitakki hovimestari ja toi tänne
Tehtaaseen, jossa kaappiin lukittuna olin hyllyllä
Pitkään. Siellä komerossa sitten sanelin tietoni
Mankalle, joka oli minulla vieressä: Nenällä painelin
Vuoroin äänitys-, vuoroin pysäytyspainikkeita ja kaiken
Nauhoitin minkä tehtaasta ja murhaajistani tiesin...
Että kuinka täällä tehdään toppatakkeja, joissa on
Hiuksia täytteenä! Ja kuinka sadat pakkotyön ikeessä
Raatavat orjuutetut kaljupäät täällä silmät punaisina
Ja vettyneinä hampaita kiristelee! Ja kuinka loput
Onnettomat sielut kylvää huonokuntoisia, kaksihaaraisia
Hiuksia superloonipatjoihin... Ja öisin niitä tukkatakkeja
Kuljetetaan laivoilla Kalkuttaan ja Kuubaan ja ties
Minne... Jos meidänkin Minnalla on tietämättään yllä
Murhatun ihmisen karvoja pakkassäiltä lämmittämässä!
Tämän kaiken nauhoitin, ja kun nauha loppui niin
Otin kasetin suuhun ja nenän kautta hengittelin.
Ehkä päivän olin ollut lukkojen takana, kun sitten
Viimein hakivat ja roikottivat hiuksista ympäri
Tehdasta, ja minä sylkäisin silmien välttäessä
Kasetin roskaämpäriin, kun arvelin, että etsivä
Kyllä ymmärtää katsoa jäteastiaan...
Kappaleiksi siinä pankin edustalla, niin minut - Tai siis
Sen, mitä minusta paikalla oli, eli pään - sujautti
Poveensa joku frakkitakki hovimestari ja toi tänne
Tehtaaseen, jossa kaappiin lukittuna olin hyllyllä
Pitkään. Siellä komerossa sitten sanelin tietoni
Mankalle, joka oli minulla vieressä: Nenällä painelin
Vuoroin äänitys-, vuoroin pysäytyspainikkeita ja kaiken
Nauhoitin minkä tehtaasta ja murhaajistani tiesin...
Että kuinka täällä tehdään toppatakkeja, joissa on
Hiuksia täytteenä! Ja kuinka sadat pakkotyön ikeessä
Raatavat orjuutetut kaljupäät täällä silmät punaisina
Ja vettyneinä hampaita kiristelee! Ja kuinka loput
Onnettomat sielut kylvää huonokuntoisia, kaksihaaraisia
Hiuksia superloonipatjoihin... Ja öisin niitä tukkatakkeja
Kuljetetaan laivoilla Kalkuttaan ja Kuubaan ja ties
Minne... Jos meidänkin Minnalla on tietämättään yllä
Murhatun ihmisen karvoja pakkassäiltä lämmittämässä!
Tämän kaiken nauhoitin, ja kun nauha loppui niin
Otin kasetin suuhun ja nenän kautta hengittelin.
Ehkä päivän olin ollut lukkojen takana, kun sitten
Viimein hakivat ja roikottivat hiuksista ympäri
Tehdasta, ja minä sylkäisin silmien välttäessä
Kasetin roskaämpäriin, kun arvelin, että etsivä
Kyllä ymmärtää katsoa jäteastiaan...