Jollen minä näin iloinen olisi, hilpeä varsin luonnostaan
Jollen minä näin iloinen olisi, hilpeä varsin luonnostaan
Niin kiikkuun oisin itseni pannut,
Kurkihirteen roikkumaan
Pettymystä kahmalolla, on ammennettu sovinnolla
Ja laarit vastoinkäymisien eivät ehdy aivan hetimiten
Vaan kun multa suussa maistuu,
On katkeruus jäänyt taa
Vaan kun multa suussa maistuu,
On katkeruus jäänyt taa
Jollen minä näin iloinen olisi, hilpeä varsin luonnostaan
Niin kiikkuun oisin itseni pannut,
Kurkihirteen roikkumaan
Pettymystä kahmalolla, on ammennettu sovinnolla
Ja laarit vastoinkäymisien eivät ehdy aivan hetimiten
Vaan kun multa suussa maistuu,
On katkeruus jäänyt taa
Vaan kun multa suussa maistuu,
On katkeruus jäänyt taa