Minä tervaan veneeni talvella
ettei kevät tuhdolla tarinois
Minä tervaan veneeni talvella
ettei taas kesä karikoihin kolarois
Etteivät syksyn kuulaat aamut
rannalta vilkuttais
eikä ruskakoivut selkää taputtais
Etteivät syksyn kuulaat aamut
rannalta vilkuttais
että viimeinkin jo unta nähdä sais
Minä huuhdon huoleni huurteella
ettei käy sydän surusta sulamaan
Minä huuhdon huoleni huurteella
ettei saa pettymyksestä pohjaan palamaan
Ettei tuo lemmen lounatuuli nostaisi harteilleen
kantaisi poikki lumen autereen
Ettei tuo lemmen lounatuuli nostaisi harteilleen
jättäisi yksin kesken onnellisen taipaleen
Minä tervaan veneeni talvella
ettei kevät tuhdolla tarinois
Minä tervaan veneeni talvella
ettei taas kesä karikoihin kolarois
Etteivät syksyn kuulaat aamut
rannalta vilkuttais
eikä ruskakoivut selkää taputtais
Etteivät syksyn kuulaat aamut
rannalta vilkuttais
että viimeinkin jo unta nähdä sais
Minä huuhdon huoleni huurteella
ettei käy sydän surusta sulamaan
Minä huuhdon huoleni huurteella
ettei saa pettymyksestä pohjaan palamaan
Ettei tuo lemmen lounatuuli nostaisi harteilleen
kantaisi poikki lumen autereen
Ettei tuo lemmen lounatuuli nostaisi harteilleen
jättäisi yksin kesken onnellisen taipaleen
Minä tervaan veneeni talvella