Laiha koira kynsii
jäistä palvilihaa.
Se hankeen nukkuu ja ketjujansa vihaa.
Tuiskun liina peittää.
Liiterimme alle,
mä halot hakkaan ja vien ne mun rakkaimmalle.
Tulkoon vaan silmitön talvi,
hyytyköön maa.
Rakkauden riepuun me kietoudutaan.
Silmitön talvi,
järjetön sää.
Meitä ei kylmetä routa ja jää.
Sä neuloit mekon helmaan
karkkipapereita
ja illoin kuuluu sun huoneestas askeleita.
Kynttilää mä poltan
talven viimaa vastaan.
Se sielun purkaa, kuin äiti riisuisi lastaan.
Tulkoon vaan silmitön talvi,
hyytyköön maa.
Rakkauden riepuun me kietoudutaan.
Silmitön talvi,
järjetön sää.
Meitä ei kylmetä routa ja jää.
Toisinaan kun valvon
ja vahdin öistä pihaa.
Mä niinkuin koira, myös ihmisliekaa vihaan.
Sä silloin viet mut kouluun
ruusuviltin alle.
Ja neuvot kuinka jää häviää
suudelmalle.
Tulkoon vaan silmitön talvi,
hyytyköön maa.
Rakkauden riepuun me kietoudutaan.
Silmitön talvi,
järjetön sää.
Meitä ei kylmetä routa ja jää.
jäistä palvilihaa.
Se hankeen nukkuu ja ketjujansa vihaa.
Tuiskun liina peittää.
Liiterimme alle,
mä halot hakkaan ja vien ne mun rakkaimmalle.
Tulkoon vaan silmitön talvi,
hyytyköön maa.
Rakkauden riepuun me kietoudutaan.
Silmitön talvi,
järjetön sää.
Meitä ei kylmetä routa ja jää.
Sä neuloit mekon helmaan
karkkipapereita
ja illoin kuuluu sun huoneestas askeleita.
Kynttilää mä poltan
talven viimaa vastaan.
Se sielun purkaa, kuin äiti riisuisi lastaan.
Tulkoon vaan silmitön talvi,
hyytyköön maa.
Rakkauden riepuun me kietoudutaan.
Silmitön talvi,
järjetön sää.
Meitä ei kylmetä routa ja jää.
Toisinaan kun valvon
ja vahdin öistä pihaa.
Mä niinkuin koira, myös ihmisliekaa vihaan.
Sä silloin viet mut kouluun
ruusuviltin alle.
Ja neuvot kuinka jää häviää
suudelmalle.
Tulkoon vaan silmitön talvi,
hyytyköön maa.
Rakkauden riepuun me kietoudutaan.
Silmitön talvi,
järjetön sää.
Meitä ei kylmetä routa ja jää.