Yö lumoaa
alakuloisuudellaan,
pois haave! mustunut kynttilä
ikkunalaudalta!
tältä kadulta
ei köyhyyden haju
enää lähde,
mutta tähtien valo
on puhdas.
Yö kaipaa
sarastukseen
jonka puolitiessä
juoksevat koirat,
luopioiden karja,
armahtamatta,
päästämättä.
alakuloisuudellaan,
pois haave! mustunut kynttilä
ikkunalaudalta!
tältä kadulta
ei köyhyyden haju
enää lähde,
mutta tähtien valo
on puhdas.
Yö kaipaa
sarastukseen
jonka puolitiessä
juoksevat koirat,
luopioiden karja,
armahtamatta,
päästämättä.