Ei tiedä mustasta kullasta mitään öljyne, mies, öljys ja hies,
jalkapohjat pies, kuka liekää pölliny kotities.
Koti on ku on toivoo, koditon se ei oo, mut Kontula soikoo.
Se ei näytä löytävän perille, jalat verille.
Matkal kotiin.
Pidennetty limusiini, kyynelmausteinen kuohuviini.
Kartanoonsa muurien taa, nuori nainen ajaa - vankilaan.
Rahalla rankasi vaimoa entinen ainoa, nykyinen kalpea haamu.
Ahneella paskempi aamu, pöydäl sormus ja lappu.
Matkal kotiin.
Afrikassa amneesia potilas, Laosissa lapsisotilas.
Väsyny räppäri Pohjolas kopissa, kaikki kulkemas kohti omaa kotia.
Ei oo toista asteroidii b6.12, mut tänne asti se ei loista.
Mieles kuva, sumentuva, kaukana kivenheitoista, "Pois".
refrain:
Viisi miljardia reittii, kohtalo on lapsi, joka leikkii.
Kuka tietää, tietää, tietää, tietää?
Matkal kotiin.
(2x)
Hasla takaa, et sä haalit ja hingut, syvimmät ilolinnun simmut.
Spurgune jouluaattona rapakunnossa sielu raatona.
Voi vaa toivoo et himaan saisi Jumala yytsiä, oon vaan vaiti.
Yks syrjää lehdet verkkaria, syrjänä nyrjänä hampaat keltasina.
En sorru katse kengissä, haluun vaan himaa hengissä.
Helsinginkadun ilmane tarjous, Kallion kiusausten paljous.
Sorrunko, sortuminen mua leimaa, vaikeet ku matka Kalliost Eiraan.
Hämärii, vakavii, hiljasii, kotimatkal viis miljardii.
refrain
K-k-kato en yli mustien silmänalusteni, matkal unholaan, kun joku vei alukseni.
Otsaani polttaa popojani, päälaki vie, nenäkäs kysyis "Minne vie tää f****** tie?" -Kotiin.
Päässäni soi sanoista helinää, yhtä dilemmaa, mut Dentelssii etin mä.
Mä päässäni, muut taipuneella selillään, kannattelin taakkaa, eipä lasta lellitä.
refrain
Matkalla maasta tuoneen, olo ku hauen suoles.
Oisko siel ketää ketä tuntis mun huolen?
Kai sitä pitää kuolla, että tietää miten elää.
Haluun nii tietää mut pois täältä vetää.
Äidillä maa, isällä taivas.
Sylkäsen mansikan, mustikan suuhuni laitan.
Lastaan laivan muistoilla, niis on henkist voimaa.
Haaveet, saippuakupliin ne kaatuu, ilman et pistän Joren soimaan.
refrain
jalkapohjat pies, kuka liekää pölliny kotities.
Koti on ku on toivoo, koditon se ei oo, mut Kontula soikoo.
Se ei näytä löytävän perille, jalat verille.
Matkal kotiin.
Pidennetty limusiini, kyynelmausteinen kuohuviini.
Kartanoonsa muurien taa, nuori nainen ajaa - vankilaan.
Rahalla rankasi vaimoa entinen ainoa, nykyinen kalpea haamu.
Ahneella paskempi aamu, pöydäl sormus ja lappu.
Matkal kotiin.
Afrikassa amneesia potilas, Laosissa lapsisotilas.
Väsyny räppäri Pohjolas kopissa, kaikki kulkemas kohti omaa kotia.
Ei oo toista asteroidii b6.12, mut tänne asti se ei loista.
Mieles kuva, sumentuva, kaukana kivenheitoista, "Pois".
refrain:
Viisi miljardia reittii, kohtalo on lapsi, joka leikkii.
Kuka tietää, tietää, tietää, tietää?
Matkal kotiin.
(2x)
Hasla takaa, et sä haalit ja hingut, syvimmät ilolinnun simmut.
Spurgune jouluaattona rapakunnossa sielu raatona.
Voi vaa toivoo et himaan saisi Jumala yytsiä, oon vaan vaiti.
Yks syrjää lehdet verkkaria, syrjänä nyrjänä hampaat keltasina.
En sorru katse kengissä, haluun vaan himaa hengissä.
Helsinginkadun ilmane tarjous, Kallion kiusausten paljous.
Sorrunko, sortuminen mua leimaa, vaikeet ku matka Kalliost Eiraan.
Hämärii, vakavii, hiljasii, kotimatkal viis miljardii.
refrain
K-k-kato en yli mustien silmänalusteni, matkal unholaan, kun joku vei alukseni.
Otsaani polttaa popojani, päälaki vie, nenäkäs kysyis "Minne vie tää f****** tie?" -Kotiin.
Päässäni soi sanoista helinää, yhtä dilemmaa, mut Dentelssii etin mä.
Mä päässäni, muut taipuneella selillään, kannattelin taakkaa, eipä lasta lellitä.
refrain
Matkalla maasta tuoneen, olo ku hauen suoles.
Oisko siel ketää ketä tuntis mun huolen?
Kai sitä pitää kuolla, että tietää miten elää.
Haluun nii tietää mut pois täältä vetää.
Äidillä maa, isällä taivas.
Sylkäsen mansikan, mustikan suuhuni laitan.
Lastaan laivan muistoilla, niis on henkist voimaa.
Haaveet, saippuakupliin ne kaatuu, ilman et pistän Joren soimaan.
refrain