En pelkää itseäni, tunnen heikkouteni.
Kuitenkin epäilen, mihin jalkani kantaa.
Ei vihaa! Hiljaisuus tunteeni kantava.
Ei raivoa!
Pelkäätkö kun verho kasvoiltas väistyy
ja itketkö kun lasialttarisi nyt särkyy?
Ei vihaa! Ei tieni saa vihjeitä antaa.
Ei raivoa! Mikään ei mieltäni vainoa.
Ei pelkoa! En sillä työtänne helpota.
Ei armoa!
Pelkäätkö kun verho kasvoiltas väistyy
ja itketkö kun lasialttarisi nyt särkyy?
Huudatko armoa kasvos kun terällä kiiltää
Vai oletko tyyni kun rikki ihos se viiltää?
Ei vihaa! Kukaan ei sattumaa tunne.
Ei raivoa! Sen hallinta vaatii taitoa.
Ei pelkoa! Ei kukaan uhria kaipaa.
Ei armoa!
Kuitenkin epäilen, mihin jalkani kantaa.
Ei vihaa! Hiljaisuus tunteeni kantava.
Ei raivoa!
Pelkäätkö kun verho kasvoiltas väistyy
ja itketkö kun lasialttarisi nyt särkyy?
Ei vihaa! Ei tieni saa vihjeitä antaa.
Ei raivoa! Mikään ei mieltäni vainoa.
Ei pelkoa! En sillä työtänne helpota.
Ei armoa!
Pelkäätkö kun verho kasvoiltas väistyy
ja itketkö kun lasialttarisi nyt särkyy?
Huudatko armoa kasvos kun terällä kiiltää
Vai oletko tyyni kun rikki ihos se viiltää?
Ei vihaa! Kukaan ei sattumaa tunne.
Ei raivoa! Sen hallinta vaatii taitoa.
Ei pelkoa! Ei kukaan uhria kaipaa.
Ei armoa!