Päiväni mun, hukannut oon
Jonnekkin, tyhjyyteen
Iltaisin, miettinyt oon
Selitystä, itsellein
Muistelen noita aikoja,
Iloja, surun päiviä
Takana on palava, en voi
Tää sukellus, niin mittava
Ei lopu milloinkaan
Vajoan hiljalleen, syvyyteen
Ystävät jäi, valheineen
huijaamaan toisiaan
Tietävät kai mun luopuneen,
Typerästä juoksusta
Muistelen noita aikoja,
Iloja, surun päiviä
Takana on palava, en voi
Tää sukellus, niin mittava
Ei lopu milloinkaan
Vajoan hiljalleen, syvyyteen
Yritin niin, oivaltaa
Jaksanut en, kauempaa
Mutten voi, näin luovuttaa
Häviön saan tunnustaa
Muistelen noita aikoja,
Iloja, surun päiviä
Takana on palava, en voi
Tää sukellus, niin mittava
Ei lopu milloinkaan
Vajoan hiljalleen, syvyyteen
Jonnekkin, tyhjyyteen
Iltaisin, miettinyt oon
Selitystä, itsellein
Muistelen noita aikoja,
Iloja, surun päiviä
Takana on palava, en voi
Tää sukellus, niin mittava
Ei lopu milloinkaan
Vajoan hiljalleen, syvyyteen
Ystävät jäi, valheineen
huijaamaan toisiaan
Tietävät kai mun luopuneen,
Typerästä juoksusta
Muistelen noita aikoja,
Iloja, surun päiviä
Takana on palava, en voi
Tää sukellus, niin mittava
Ei lopu milloinkaan
Vajoan hiljalleen, syvyyteen
Yritin niin, oivaltaa
Jaksanut en, kauempaa
Mutten voi, näin luovuttaa
Häviön saan tunnustaa
Muistelen noita aikoja,
Iloja, surun päiviä
Takana on palava, en voi
Tää sukellus, niin mittava
Ei lopu milloinkaan
Vajoan hiljalleen, syvyyteen