Milloinkaan
Vaikka valvoessaan voi ylle nukkuvan maan,
nähdä tuikkivan tähden taivaallaan.
Vaikka valvoessaan voi kuulla korkeudestaan,
äänet avaruuden, hiljaisen.
Vaikka valvoessaan voi kuulla korkeudestaan,
äänet avaruuden, hiljaisen.
Milloinkaan en kuule sanojaan huuliltaan.
Milloinkaan en tuikkivaa tähteä kiinni saa.
Tiedä en, onko se onnellinen.
ääni sen on hiljainen.
Milloinkaan en kuule sanojaan huuliltaan.
Milloinkaan en tuikkivaa tähteä kiinni saa.
Tiedä en, onko se onnellinen.
ääni sen on hiljainen.
Kultaa kulkiessaan tai hiekan muruja vaan
kantaa tähteni tuolla kalleintaan.
Yössä yksinäisen kai liekki rakkauden
polttaa niin kuin se polttaa mun sydämen.
Milloinkaan en kuule sanojaan huuliltaan.
Milloinkaan en tuikkivaa tähteä kiinni saa.
Tiedä en, onko se onnellinen.
Milloinkaan en kuule sanojaan huuliltaan.
Milloinkaan en tuikkivaa tähteä kiinni saa.
Tiedä en, onko se onnellinen.
Aäni sen on hiljainen.
Vaikka valvoessaan voi ylle nukkuvan maan,
nähdä tuikkivan tähden taivaallaan.
Vaikka valvoessaan voi kuulla korkeudestaan,
äänet avaruuden, hiljaisen.
Vaikka valvoessaan voi kuulla korkeudestaan,
äänet avaruuden, hiljaisen.
Milloinkaan en kuule sanojaan huuliltaan.
Milloinkaan en tuikkivaa tähteä kiinni saa.
Tiedä en, onko se onnellinen.
ääni sen on hiljainen.
Milloinkaan en kuule sanojaan huuliltaan.
Milloinkaan en tuikkivaa tähteä kiinni saa.
Tiedä en, onko se onnellinen.
ääni sen on hiljainen.
Kultaa kulkiessaan tai hiekan muruja vaan
kantaa tähteni tuolla kalleintaan.
Yössä yksinäisen kai liekki rakkauden
polttaa niin kuin se polttaa mun sydämen.
Milloinkaan en kuule sanojaan huuliltaan.
Milloinkaan en tuikkivaa tähteä kiinni saa.
Tiedä en, onko se onnellinen.
Milloinkaan en kuule sanojaan huuliltaan.
Milloinkaan en tuikkivaa tähteä kiinni saa.
Tiedä en, onko se onnellinen.
Aäni sen on hiljainen.