(Mikko Jokela)
Tiedät kai sen, on ihminen niin rauhaton ilman ystävää.
Uskothan sen , kun toivon että hetki tää ois yhteinen.
Sinun silmistäs nään mikä oikeaa on, sitä peittää et voi.
Koska tarvitaan otteet suudelmaan, silloin unohtuu kaikki muu.
Aika on taas kun alla jalkain vihertää ja tuoksuu maa.
Meille se saa nyt näyttää aikaa parempaa niin uskotaan.
Miksi taivas ja maa aina vain vaeltaa? Tiedäthän ystäväin, sitä miettimään taas mä yksin jään, tuoko huominen rakkauden?
Sinä ihminen tiedät kyllä hyvin sen, ilman sua mä oon onneton.
Voit kai ojentaa kätes pienen lämpöisen ja ollaan vaan kahdestaan.
Aika on taas kun alla jalkain vihertää ja tuoksuu maa.
Meille se saa nyt näyttää aikaa parempaa niin uskotaan.
Miksi taivas ja maa aina vain vaeltaa? Tiedäthän ystäväin, sitä miettimään taas mä yksin jään, tuoko huominen rakkauden?
Sitä miettimään taas mä yksin jään, tuoko huominen rakkauden?
Tiedät kai sen, on ihminen niin rauhaton ilman ystävää.
Uskothan sen , kun toivon että hetki tää ois yhteinen.
Sinun silmistäs nään mikä oikeaa on, sitä peittää et voi.
Koska tarvitaan otteet suudelmaan, silloin unohtuu kaikki muu.
Aika on taas kun alla jalkain vihertää ja tuoksuu maa.
Meille se saa nyt näyttää aikaa parempaa niin uskotaan.
Miksi taivas ja maa aina vain vaeltaa? Tiedäthän ystäväin, sitä miettimään taas mä yksin jään, tuoko huominen rakkauden?
Sinä ihminen tiedät kyllä hyvin sen, ilman sua mä oon onneton.
Voit kai ojentaa kätes pienen lämpöisen ja ollaan vaan kahdestaan.
Aika on taas kun alla jalkain vihertää ja tuoksuu maa.
Meille se saa nyt näyttää aikaa parempaa niin uskotaan.
Miksi taivas ja maa aina vain vaeltaa? Tiedäthän ystäväin, sitä miettimään taas mä yksin jään, tuoko huominen rakkauden?
Sitä miettimään taas mä yksin jään, tuoko huominen rakkauden?