Alkukesän aamuöiden
väreilevä helle kaupungin
sankareiden töitä
lähteä ja tulla takaisin
tehdä lauluja ja soittaa
laiturilla laivaa odottaa
ajatella hyvä voittaa
tai sängyn päädyn hellää narinaa
Mutten mitään , en ketään
alla ikivanhan auringon
en mitään, en ketään
enemmän kuin sua
Lueskella vällyn alla
kun sade rummuttelee ikkunaan
irrallaan maailmalla
joka kadun kulmaa pitää kotinaan
Mutten mitään, en ketään
alla ikivanhan auringon
en mitään, en ketään
enemmän kuin sua
Aikaa joka hiipii
sua kuljettaa pois jalanjälkineen
tartun hetkiin muistoihini kii
kuin tuuli repaleiseen purjeeseen
En mitään, en ketään
alla ikivanhan auringon
en mitään, en ketään
enemmän kuin sua
En mitään, en ketään
alla ikivanhan auringon
en mitään, en ketään
enemmän kuin sua..."
väreilevä helle kaupungin
sankareiden töitä
lähteä ja tulla takaisin
tehdä lauluja ja soittaa
laiturilla laivaa odottaa
ajatella hyvä voittaa
tai sängyn päädyn hellää narinaa
Mutten mitään , en ketään
alla ikivanhan auringon
en mitään, en ketään
enemmän kuin sua
Lueskella vällyn alla
kun sade rummuttelee ikkunaan
irrallaan maailmalla
joka kadun kulmaa pitää kotinaan
Mutten mitään, en ketään
alla ikivanhan auringon
en mitään, en ketään
enemmän kuin sua
Aikaa joka hiipii
sua kuljettaa pois jalanjälkineen
tartun hetkiin muistoihini kii
kuin tuuli repaleiseen purjeeseen
En mitään, en ketään
alla ikivanhan auringon
en mitään, en ketään
enemmän kuin sua
En mitään, en ketään
alla ikivanhan auringon
en mitään, en ketään
enemmän kuin sua..."