Kun huonot päivät päihittävät hyvät
Ja kauniit kasvosi vääristyvät
Etkä totuuksia osaa ominas pitää
Eikä sydämessäsi liikahda mitään
Etkä vierelles tahdo kutsua ketään
Kun mietteesi mustimmat maan poveen vetää
Kun voimattomuus on olemuksesi herra
Etkä keskustella jaksa hetken verran
Kun tuhoisa taivas on kaikkeutes yllä
Minä näen sen hyvin ja käsitän kyllä
Ja kanssasi kiroan elämän ilveet
Ja luoksemme pyydän nuo synkimmät pilvet
kertosäe:
Ne pisaroi, tihuttaa, salamoi
Myrskyn nostattaa
Ja myrsky huuhtoo jälkesi niin
Ettei suru voi löytää sinua
Myös läheiseen ihmiseen pettyä saat
Helpot huijaukset haaskalintua houkuttaa
Niin tuo ystävä hyvä sun sydämees pesi
Että hänelle uskoit myös luottamuksesi
Hän luottamustas niinkuin jätteitä vaali
Tuo ystävä niinkuin syöpä tai spitaali
Sen myötä et helposti ihmiseen luota
Vaan tulee se aamu kun et mieti tuota
Kun turhuuden turhuutta mieti et illoin
Ja yhtenä ylväänä nousemme silloin
Ja jätämme kauaksi taaksemme heidät
Ja nauramme kun myrsky tavoittaa meidät
Ja pisaroi, tihuttaa, salamoi
Myrsky nousta saa
Se myrsky huuhtoo jälkesi niin
Ettei suru voi löytää sinua
Kun masennus makaa pedin pohjalla
Ja kaipaus kolkuttelee sen alla
Sinä pyörität mietteitä joissa oot maannut
Toivoen ett' oisit takaisin saanut
Ees muutamat minuutit, tunnit tai päivät
Ja sanoa sanat jotka ilmaan jäivät
Ja koskettaa elävää ihoa vielä
Ja palata kotiin ja hän olis siellä
Ja kertoa kuinka on rakkain ja parhain
Ja yhdessä surra ett' lähti niin varhain
Minä kanssasi kiroan elämän lakia
Tummimmat pilvetkin itkee sen takia
kertosäe
Kun pelkäät että sulle jäi vain jämä
Että petosta on ihmisen elämä
Minä lakaisen roskat ja puhdistan pöydän
Ja toivon rippeitä nurkista löydän
Ja vien sinut parhaiden ystävien luokse
Jotka eivät milloinkaan karkuun juokse
Jotka avosylin sinut vastaanottaa
Niin muistat myös sen että hyvyys on totta
Ja unohdat pettymykset, turhat työskin
Näet elämän arvon ja omasi myöskin
Ja saapua saavat nuo synkimmät pilvet
Ja ilmatarten inhottavimmat ilveet
Ja pisaroi, tihuttaa, salamoi
Myrsky nousta saa
Myrsky huuhtoo jälkesi niin
Ettei suru voi löytää sinua
Ja kauniit kasvosi vääristyvät
Etkä totuuksia osaa ominas pitää
Eikä sydämessäsi liikahda mitään
Etkä vierelles tahdo kutsua ketään
Kun mietteesi mustimmat maan poveen vetää
Kun voimattomuus on olemuksesi herra
Etkä keskustella jaksa hetken verran
Kun tuhoisa taivas on kaikkeutes yllä
Minä näen sen hyvin ja käsitän kyllä
Ja kanssasi kiroan elämän ilveet
Ja luoksemme pyydän nuo synkimmät pilvet
kertosäe:
Ne pisaroi, tihuttaa, salamoi
Myrskyn nostattaa
Ja myrsky huuhtoo jälkesi niin
Ettei suru voi löytää sinua
Myös läheiseen ihmiseen pettyä saat
Helpot huijaukset haaskalintua houkuttaa
Niin tuo ystävä hyvä sun sydämees pesi
Että hänelle uskoit myös luottamuksesi
Hän luottamustas niinkuin jätteitä vaali
Tuo ystävä niinkuin syöpä tai spitaali
Sen myötä et helposti ihmiseen luota
Vaan tulee se aamu kun et mieti tuota
Kun turhuuden turhuutta mieti et illoin
Ja yhtenä ylväänä nousemme silloin
Ja jätämme kauaksi taaksemme heidät
Ja nauramme kun myrsky tavoittaa meidät
Ja pisaroi, tihuttaa, salamoi
Myrsky nousta saa
Se myrsky huuhtoo jälkesi niin
Ettei suru voi löytää sinua
Kun masennus makaa pedin pohjalla
Ja kaipaus kolkuttelee sen alla
Sinä pyörität mietteitä joissa oot maannut
Toivoen ett' oisit takaisin saanut
Ees muutamat minuutit, tunnit tai päivät
Ja sanoa sanat jotka ilmaan jäivät
Ja koskettaa elävää ihoa vielä
Ja palata kotiin ja hän olis siellä
Ja kertoa kuinka on rakkain ja parhain
Ja yhdessä surra ett' lähti niin varhain
Minä kanssasi kiroan elämän lakia
Tummimmat pilvetkin itkee sen takia
kertosäe
Kun pelkäät että sulle jäi vain jämä
Että petosta on ihmisen elämä
Minä lakaisen roskat ja puhdistan pöydän
Ja toivon rippeitä nurkista löydän
Ja vien sinut parhaiden ystävien luokse
Jotka eivät milloinkaan karkuun juokse
Jotka avosylin sinut vastaanottaa
Niin muistat myös sen että hyvyys on totta
Ja unohdat pettymykset, turhat työskin
Näet elämän arvon ja omasi myöskin
Ja saapua saavat nuo synkimmät pilvet
Ja ilmatarten inhottavimmat ilveet
Ja pisaroi, tihuttaa, salamoi
Myrsky nousta saa
Myrsky huuhtoo jälkesi niin
Ettei suru voi löytää sinua