Mäyriä ja ihmisiä Lyrics

Honkien humina hiljeni täysin
Kun kaikki puut kaadettiin...
Mäyrät ne alkoi... Mäyrät alkoi vilkuilemaan
Toisiinsa, ja suunnitella siirtymistä
Vieraisiin, kaukaisiin maisemiin.
Missä voi makailla metsäsika,
Kun sen kotimetsät noin vain kaltataan?
Pakko on jättää periferia, ja
Suksia sinne sivistyksen maailmaan.

Nyt mäyräkansan käpykaarti
Ottaa ruuan, mistä vain sen ikinä saa...
Tuo metsänkaatajan kelohonkamökki
Siintää niiden silmiin tuolta mäen takaa...

Siniristilippujen lippusiimat
Tiluksia ympäröi.
Ei mäyrät niistä piittaa. ne kintaalla viittaa
Ja jotakin sieltä söi...
Kuka on ihminen, kuka elukka?
Vaikea sanoa. Kuka sellaista voi tietää?
Sen vain me tiedämme, että armopaloja
Ja ainaisia koiranilmoja
Harva meistä saattaa sietää.
Nyt isäntä tuskailee tappioitaan:
Hetkisessä harmaantuu tuo kuumapää.
Vaan jollei hyväänsä toisille jaa,
Helposti voi kaiken hyvän menettää.
No, saako niitä kaikkia hengiltä
Vaikka hankkis' kuuman konepistoolin?
Ne lisääntyy kuin jänikset konsanaan,
Vaikka mäyräelukoita ovatkin.

Jollei niistä muuten päästä, pellot poltetaan!
Niin navettakin paloi kivijalkaan, isäntä mukanaan.
Nyt mäyrät käyvät pöytään tuossa talossa, jossa
Kaikki on kuin muinoin kotona Kuusamossa.