Kuulen kuolleen puun puhuvan,
huurun kuulle kulkeutuvan.
Kasvaa syntyni sisällä,
ei kylmä minua koske.
Pimeys on päivän päässä,
yö on aikasi lopussa.
Ei palava kuu sinua
enää tiedä eilisenä.
Valot tahdon vaikenevan,
poikki puiden jo menevän,
veren varresta valuvan,
karsikosta Surman tulla.
Ruumiisi vajoaa yöhön,
päättyy hiljaa päivän taival.
Jäätyy haaskat hankimaalle,
on kuolleen kehto suon selällä.
Synnyn koskemattomalle
saarelle utuisen lehdon.
Karsikko repii valoni,
kasvakoon susi sisällä.
huurun kuulle kulkeutuvan.
Kasvaa syntyni sisällä,
ei kylmä minua koske.
Pimeys on päivän päässä,
yö on aikasi lopussa.
Ei palava kuu sinua
enää tiedä eilisenä.
Valot tahdon vaikenevan,
poikki puiden jo menevän,
veren varresta valuvan,
karsikosta Surman tulla.
Ruumiisi vajoaa yöhön,
päättyy hiljaa päivän taival.
Jäätyy haaskat hankimaalle,
on kuolleen kehto suon selällä.
Synnyn koskemattomalle
saarelle utuisen lehdon.
Karsikko repii valoni,
kasvakoon susi sisällä.