Rakastan Helsinkii, juoksen pitkin Töölönrantaa
pelkät lumiset puut ja maa paljon mulle antaa
raikas kirpee tuuli antaa mulle voimaa
kiireen keskellä mun väsynyttä päätä hoitaa
silti uus kaupunki uudet ihmiset piristää
suosittelen sullekki ku vanne pääs kiristää
keikkailun myötä päätyny Damiin Köpikseen
puheet pelkäs työstä voit silti jättää siksee
kolmannel luokal hiphop iski mun sydämeen
kuljettu yhdes pitkä matka sieltä tänne
oon musiikille velkaa kaiken
siksi soisin jokaiselle frendin samanlaisen
mp:s biitti päällä sanat tulvii mieleen
sydämen kautta paperille silmiin kieleen
nää kokemukset tehny pikkupojast miehen
en oo vaihtamas puoltavuotta tähän tiehen
kertosäe:
Pienestä eniten saan
pikku jutut pyörittää mun maailmaa
jos antaisit mulle taivaan ja maan
tahtoisin vaan käden joka ne ojentaa
siit kaiken saan
Rakastan naisia vaik oon nähny kaikenlaisia
tyhjäpäitä hyvii tyttöi erilaisia
tää on ehkä tarpeetonta sanoo
ei jaksais enää ainuttakaan yhenillanpanoo
mut en luovuta taistelen vastaan kylmyyttä
en haluis enää kokee sitä sydämen tyhjyyttä
uskon 'siihen oikeeseen' ja se auttaa jaksaan
ehkä jo huomen tuut mua kadul jossain vastaan
ollaan mun luona suutelen sun kaulaa
kutitan sua vatsasta ja alat nauraa
suljen sut sylii huulet kohtaa
sun kädet mun käsii alemmaksi ohjaa
mut molemmat tiedetää et edetään hitaasti
ei oo pakko vielä kaikkee heti loppuun asti
meil ei oo mitää muut ku aikaa
sun seuras ei muakaa huolet enää vaivaa
kertosäe
Rakastan elämää saan pikku asioist onnellisuutta
vaik tehny virheit en mitää haluis muuttaa
tää on se juttu millä pystyy jaksaan
ei huolenpito hymy tai kosketus mitään maksa
jaksan uskoo ihmisten hyvyyteen
vaik välil olis helppoo vaihtaa lämpö kylmyyteen
siks kait joskus mietin keneen pystyn luottaan
frendi vuosienki takaa voi sulle tuskaa tuottaa
täytyy tässä ystäviä kiittää
ootte mulle rakkait teidän täytyy se käsittää
raha maine materia on vaan tyhjää pintaa
ei rakkaudelle pysty kukaan määrittämään hintaa
rakkaus on suurinta minkä elämä antaa
turha kenenkään on vihaa olkapäillä kantaa
viha on vaan illuusio täytyy kahleet murtaa
jos kaikki muistas tän saatas aikaan jotain suurta
kertosäe
pelkät lumiset puut ja maa paljon mulle antaa
raikas kirpee tuuli antaa mulle voimaa
kiireen keskellä mun väsynyttä päätä hoitaa
silti uus kaupunki uudet ihmiset piristää
suosittelen sullekki ku vanne pääs kiristää
keikkailun myötä päätyny Damiin Köpikseen
puheet pelkäs työstä voit silti jättää siksee
kolmannel luokal hiphop iski mun sydämeen
kuljettu yhdes pitkä matka sieltä tänne
oon musiikille velkaa kaiken
siksi soisin jokaiselle frendin samanlaisen
mp:s biitti päällä sanat tulvii mieleen
sydämen kautta paperille silmiin kieleen
nää kokemukset tehny pikkupojast miehen
en oo vaihtamas puoltavuotta tähän tiehen
kertosäe:
Pienestä eniten saan
pikku jutut pyörittää mun maailmaa
jos antaisit mulle taivaan ja maan
tahtoisin vaan käden joka ne ojentaa
siit kaiken saan
Rakastan naisia vaik oon nähny kaikenlaisia
tyhjäpäitä hyvii tyttöi erilaisia
tää on ehkä tarpeetonta sanoo
ei jaksais enää ainuttakaan yhenillanpanoo
mut en luovuta taistelen vastaan kylmyyttä
en haluis enää kokee sitä sydämen tyhjyyttä
uskon 'siihen oikeeseen' ja se auttaa jaksaan
ehkä jo huomen tuut mua kadul jossain vastaan
ollaan mun luona suutelen sun kaulaa
kutitan sua vatsasta ja alat nauraa
suljen sut sylii huulet kohtaa
sun kädet mun käsii alemmaksi ohjaa
mut molemmat tiedetää et edetään hitaasti
ei oo pakko vielä kaikkee heti loppuun asti
meil ei oo mitää muut ku aikaa
sun seuras ei muakaa huolet enää vaivaa
kertosäe
Rakastan elämää saan pikku asioist onnellisuutta
vaik tehny virheit en mitää haluis muuttaa
tää on se juttu millä pystyy jaksaan
ei huolenpito hymy tai kosketus mitään maksa
jaksan uskoo ihmisten hyvyyteen
vaik välil olis helppoo vaihtaa lämpö kylmyyteen
siks kait joskus mietin keneen pystyn luottaan
frendi vuosienki takaa voi sulle tuskaa tuottaa
täytyy tässä ystäviä kiittää
ootte mulle rakkait teidän täytyy se käsittää
raha maine materia on vaan tyhjää pintaa
ei rakkaudelle pysty kukaan määrittämään hintaa
rakkaus on suurinta minkä elämä antaa
turha kenenkään on vihaa olkapäillä kantaa
viha on vaan illuusio täytyy kahleet murtaa
jos kaikki muistas tän saatas aikaan jotain suurta
kertosäe