Menisinkö sieltä mistä aita on matalin
kun en tiedä mitä hyödyttää tehdä se vaikeammin
Voisin harhailun lopettaa
ja takas kärryill hypähtää
Oisin turvassa, takaisin raiteilla, eteenpäin menossa
Bussissa on tungosta
mut kukaan ei puhu mitään
ja mä kuulen sorinaa, ajatusten kohinaa
Niin paljon mietteitä mahtuu tähän samaan tilaan
iloja, suruja, huolia, monenlaisia tarinoita
en saa ikinä tietää, miten ne päättyy
refrein:
Tämä on minun tarinani, omani ja ainoani
Sen alusta loppuun seuraan omalta aitiopaikaltani
ja sen käsikirjoitan uudelleen joka hetki
Toisaalta voisin pyrkiä vielä korkeammalle
yli puiden latvojen, sinne pilvien tasolle
Mut haluanko loppuun asti voimani kuluttaa
kun voisin antaa kaiken mennä omalla painollaan
Bussissa on hiljaista ja väsymys hiipii silmiin
Torkahtelen mietteisiin, ajatukset vaihtuvat uniin
Enkä lopulta tiedä, mihin tulokseen päädyin
refrein
Tämä on minun tarinani, omani ja ainoani
Kun polkumme kohtaavat niin tarinat toisensa leikkaavat
joskus vain vähän aikaa, joskus pidempään
kun en tiedä mitä hyödyttää tehdä se vaikeammin
Voisin harhailun lopettaa
ja takas kärryill hypähtää
Oisin turvassa, takaisin raiteilla, eteenpäin menossa
Bussissa on tungosta
mut kukaan ei puhu mitään
ja mä kuulen sorinaa, ajatusten kohinaa
Niin paljon mietteitä mahtuu tähän samaan tilaan
iloja, suruja, huolia, monenlaisia tarinoita
en saa ikinä tietää, miten ne päättyy
refrein:
Tämä on minun tarinani, omani ja ainoani
Sen alusta loppuun seuraan omalta aitiopaikaltani
ja sen käsikirjoitan uudelleen joka hetki
Toisaalta voisin pyrkiä vielä korkeammalle
yli puiden latvojen, sinne pilvien tasolle
Mut haluanko loppuun asti voimani kuluttaa
kun voisin antaa kaiken mennä omalla painollaan
Bussissa on hiljaista ja väsymys hiipii silmiin
Torkahtelen mietteisiin, ajatukset vaihtuvat uniin
Enkä lopulta tiedä, mihin tulokseen päädyin
refrein
Tämä on minun tarinani, omani ja ainoani
Kun polkumme kohtaavat niin tarinat toisensa leikkaavat
joskus vain vähän aikaa, joskus pidempään