Kai muistat sen, kun ensi kerran kohtasin sun.
Kaikkee vannottiin, luvattiin ja suunniteltiin.
Suurin silmin niin me kauaksi katsottiin,
Eikä uskottu, että joskus kävisi niin,
Että tiemme näin kulkisi toisia päin.
Mä luulin, että tie ei meille liian kapea oo.
Niin, maailma muuttuu niin,
Vaikken uskonut, että muuttuu usko ihmisiin.
Ja yksin jäin, keskelle kaikkea jäin,
Poissa ystävyys, vain tyhjyys käsissäin.
Ja kanssa tyhjyyden katkerien kyynelten,
Me hyvästeltiin ja kaikki kaunis poissa on.
kertosäe:
Niin paljon me teihin luotettiin,
Uskottiin ja rakastettiin,
Ja kun mä selkäni käänsin pois,
Iskit puukon mun unelmiin.
Niin paljon me teihin luotettiin,
Kanssas kyyneleet vaihdettiin.
Kai joku pyyhkii puukon sun matkallas,
Jonka iskit mun unelmiin.
Niin, maailma muuttuu niin, vaikka pahalta tuntui.
Se kaikki mennyttä on, ja helpompaa,
Meille kaikille helpompaa on, kun erottiin
Ja voin kaiken unohtaa.
Ja sylini on sulle avoinna kuin silloinkin,
Kun ensi kerran kauan sitten kohdattiin.
kertosäe
kertosäe
Kaikkee vannottiin, luvattiin ja suunniteltiin.
Suurin silmin niin me kauaksi katsottiin,
Eikä uskottu, että joskus kävisi niin,
Että tiemme näin kulkisi toisia päin.
Mä luulin, että tie ei meille liian kapea oo.
Niin, maailma muuttuu niin,
Vaikken uskonut, että muuttuu usko ihmisiin.
Ja yksin jäin, keskelle kaikkea jäin,
Poissa ystävyys, vain tyhjyys käsissäin.
Ja kanssa tyhjyyden katkerien kyynelten,
Me hyvästeltiin ja kaikki kaunis poissa on.
kertosäe:
Niin paljon me teihin luotettiin,
Uskottiin ja rakastettiin,
Ja kun mä selkäni käänsin pois,
Iskit puukon mun unelmiin.
Niin paljon me teihin luotettiin,
Kanssas kyyneleet vaihdettiin.
Kai joku pyyhkii puukon sun matkallas,
Jonka iskit mun unelmiin.
Niin, maailma muuttuu niin, vaikka pahalta tuntui.
Se kaikki mennyttä on, ja helpompaa,
Meille kaikille helpompaa on, kun erottiin
Ja voin kaiken unohtaa.
Ja sylini on sulle avoinna kuin silloinkin,
Kun ensi kerran kauan sitten kohdattiin.
kertosäe
kertosäe