Minä näin jäähyväisiä, häviäviä iltoja, etääntyviä veneitä.
Elin aamuja kun kuuntelin yksin, odotin sumua
sen alta kohti tulevia ruumisarkkuja.
Ja pyysin heräämään.
Kertomaan minulle sumun läpi saattajasta
vastarannan yksinäisestä, aamunodottajasta.
Keräsin palamaan kuivuneita lehtiä, lämmitin kylmää ihoa.
Nostin kuolleiden taivaankansia, haistoin hymyileviä huulia.
Ja pyysin heräämään.
Kertomaan minulle sumun läpi saattajasta
vastarannan yksinäisestä, aamunodottajasta.
Elin aamuja kun kuuntelin yksin, odotin sumua
sen alta kohti tulevia ruumisarkkuja.
Ja pyysin heräämään.
Kertomaan minulle sumun läpi saattajasta
vastarannan yksinäisestä, aamunodottajasta.
Keräsin palamaan kuivuneita lehtiä, lämmitin kylmää ihoa.
Nostin kuolleiden taivaankansia, haistoin hymyileviä huulia.
Ja pyysin heräämään.
Kertomaan minulle sumun läpi saattajasta
vastarannan yksinäisestä, aamunodottajasta.