(Säv. ja san. Mikko Jokela)
Joku jota rakastan, joka joskus ymmärtää, on lähelläin.
Niin lähelläin.
Joku jota rakastan, joku jota haluan, on lähelläin.
Niin lähelläin.
Niin lähelläin.
Kasvojansa hyväillen, sydäntänsä kuunnellen, kuin varoen.
Kuin varoen.
Silmät melkein itkien, sanojansa kuunnellen mä vaikenen.
Mä vaikenen.
Mä vaikenen.
Joku jota rakastan, joka joskus ymmärtää, on lähelläin.
Niin lähelläin.
Joku jota rakastan, joku jota haluan, on lähelläin.
Niin lähelläin.
Niin lähelläin.
Kasvojansa hyväillen, sydäntänsä kuunnellen, kuin varoen.
Kuin varoen.
Silmät melkein itkien, sanojansa kuunnellen mä vaikenen.
Mä vaikenen.
Mä vaikenen.